Hautaussaatto

Kantajina toimivat useimmiten vainajan miespuoliset omaiset. Tapana on, että lähimmät omaiset kantavat arkkua pääpuolesta eli takimmaisina. Arkku kannetaan aina jalkopuoli edellä. Mikäli saattoväen joukossa ei ole sopivia kantajia, voi hautaustoimistoa pyytää järjestämään kantajat.

Arkku kannetaan kappelista päätössoiton aikana. Ulkona odottavat kevyet rattaat, joiden päälle arkku lasketaan.

Haudalle kuljetaan saattueena, jossa ensimmäisenä kulkee oppaana oleva vahtimestari, seuraavana on arkku kantajineen, sitten lähimmät omaiset ja heidän jäljessään muu saattoväki. Pappi kulkee joko arkun edellä tai omaisten joukossa. Hautaussaatossa kuljetaan hiljentyneinä. Hiljaisuus avaa mahdollisuuden oman surun läpikäymiselle, hiljaisen kunnioituksen osoittamiselle ja rukoukselle. Ne, joiden on vaikea kulkea jalan, voivat liittyä saattoon autokyydissä tai siirtyä kyydillä suoraan haudalle.

Haudalle tultaessa arkku käännetään niin, että pääpuoli tulee hautakiven puolelle ja jalkopuoli kohti käytävää. Arkkua laskettaessa miespuoliset saattajat paljastavat päänsä. Kantajat tekevät sen vasta laskettuaan arkun hautaan, minkä jälkeen he seisovat hetken haudan ääressä. Pappi voi pitää siinä yhteydessä lyhyen rukouksen.

Hautaa ei nykyisin luoda heti umpeen, vaan se peitetään kannella. Sitä ennen voivat lähiomaiset heittää arkun päälle hiekkaa tai kukkia. Mikäli omaiset kuitenkin haluavat, voivat he luoda hautaa itse umpeen esimerkiksi sen verran, että arkku peittyy. Tästä tulee sopia etukäteen.

Kun kukat on laskettu haudalle, on tapana vielä veisata virsi. Tämän jälkeen joku saattoväestä esittää kutsun muistotilaisuuteen, jos sellainen järjestetään.