Kukkalaitteet

Jos kyseessä on tuhkahautaus, kukkalaitteet lasketaan kappelissa. Jos taas on kyse arkkuhautauksesta, jossa vainaja saatetaan hautaan asti, on suositeltavaa laskea kukat vasta haudalla, mikäli sääolosuhteet sen sallivat.

Kukat lasketaan joko hautaan siunaamisen alussa tai lopussa. Perinteinen tapa on ollut laskea kukat siunaustoimituksen lopussa. Kukkien laskeminen siunaustoimituksen alussa on yleistynyt. Kummallakin tavalla on perusteensa. Käytännöstä on hyvä keskustella ja sopia siunaavan papin kanssa.

Lähimmät omaiset laskevat kukkalaitteensa ensimmäisinä. Kortissa tai nauhoissa olevat kukkien tuojien nimet ja raamatunlause tai muu soveltuva tervehdys on tapana lukea. Muistosanoiksi voi niiden lisäksi lausua muutaman ajatuksen. Pitemmät muistopuheet on kuitenkin syytä säästää muistotilaisuuteen.

Kukkalaitteiden laskeminen ja arkun ääreen tuleminen ovat viimeisen tervehdyksen hetki. Kiitos, muistot ja rukous ovat keskeisessä asemassa. Hiljentyminen, tervehdyksen tai raamatunlauseen lukeminen voivat toimia rukouksen tulkkina. Arkun äärellä viivytään vain hetki. Kukat laskettuaan saattajat hiljentyvät hetkeksi arkun ääressä, kääntyvät sitten omaisiin päin, kumartavat heille ja poistuvat paikoilleen.

Jos kukkatervehdykset lasketaan kappelissa, vaikka vainaja saatetaankin hautaan asti, käy loppuvirren jälkeen jokaisen kukkalaitteen hakemassa joku sen laskijoista mukaan hautaussaattoon. Haudalla ei enää uudelleen lueta tervehdyksiä, vaan kukat pelkästään asetetaan haudalle.

Tuhkahautauksen yhteydessä kappelissa laskettavia ja kappeliin jääviä kukkalaitteita ei välttämättä säilytetä uurnan noutoon saakka. Käytäntö on syytä tarkistaa tapauskohtaisesti ja sopia, miten kukkalaitteiden kanssa menetellään.